1.0! Nynan kauhu

Sargeinad // * Jossain ahtaassa, jossain epämukavassa paikassa sai tämä tarina alkunsa. Tämä tarina on nuori, sen sankari ei ole vielä keskuudessamme, tämä ei tosin ole kohta enää tosi. Olento liikahti. Tuo tunsi ahdistusta ollessaan lukittuna ahtaaseen paikkaan. Tuo alkoi liikkua. Sen kahlittu paikka - sinertävä musta muna - liikahteli. Otus kosketti nokallaan kuorta ja napautti kerran. Siihen tuli särö. Otus oli tyytyväinen ja jatkoi nokalaan puskeamista, kunnes tuon pää tuli ulos munasta. Se tuuppi isompaa aukkoa munaan ja sai sitten itsensä siitä ulos. Vihertäväsilmäinen, pupilliton otus avasi suuret, kauniit silmänsä ja katseli ympärilleen. Tuo tukeutui pieniin kotkanjalkoihinsa ja nousi ylös. Pienet lohikäärmeen jalat nostivat tuon tukevasti seisomaan. Heilauttaa pitkää häntäänsä ja availee nahkasiipiään. Tuo katseli ympärilleen ja näki Nynan. # Nyna=äiti # Tuon aivot raksuttivat, vaikkei se Nynan nimeä tiennytkään. Mutaatio otti askeleen äitiään kohden ja tuuppasi tuota pienellä nokallaan kaulaan. *" Äiti? "* Tuo kysyi pienellä hennolla äänellä. Tyttönen katsoi hymyillen Nynaa, heilauttaen jälleen lohikäärmeen häntäänsä. *

// Mutta eihän niiden vielä pitänyt kuoriutua! Senkin hätäilijä! x'DD //

*Nynasemme oli siinä munien ympärillä, pohti ja huokaili, kun yhteen munista tuli särö. Nyna lähes säikähti, tuijotti munaa tarkasti kirkkaan myrkynvihreillä silmillään. Järkyttyneenä lohikäärme tuijotti mutaationsa kuorutumista. Kotkan pää ja jalat tunkeutuivat ulos, ja pian myös lohikäärmeen takajalat ja takapää. Ja sitten kun tämä tumma, ruma (Nynan mielestä, tuo kun vertaa itseensä >xDD) olio taapersi kohti Nynaa, teki neitosemme mieli pötkiä pakoon, mutta eipäs karannut. Ja Sargeinadin tuuppiessa neitiä tuo katsoi poikastaan jotenkin lannistuneena. Mitä sille sanoisi? Juu, min olen mammasi, mutta vihaan sinua. Häivy. Jotain tuollaista teki Nynan mieli sanoa, mutta eipäs kuitenkaan sanonut. Kyyläsi vain oudolla ilmeellä.*

// Voi Nyna-raukkaa... xDDDDDDDDDDDDDDDDDDDD //

// xDDD //

Sargeinad // * Kyttää onnellisena äitiään ja hieroo sulkaista päätään tuon kaulaan vasten. Naaras kyttäsi ympärilleen isältään perimillä aavemaisilla kolmen sävyisillä vihreillä silmillä. Otus aivasti ja ilmoille tuprahti pieni savupilvi. Tuo katseli sitä hieman jännittyneenä mutta venytti sitten turkoosin sinertäviä siipiään, ottaen muutaman askeleen lähemmäksi Nynaa. Otus katseli sitten äitiään simmuliineihin oudoilla silmillään, hyyyvin onnellinen ilme pienellä nassulla. *

//Sarge tulee olemaan varmasti ongelma lapsi.. xD//

*Nyna tuijotti Sargeita järkyttyneenä. Viisi tuollaistako tulisi neitiä seuraavan ikuisuuden seuraamaan? Viidelle tuollaiselleko oli neidin hankittava ruokaa? Ehei. Nyt alkoi tuntua houkuttelevalta idealta vain lähteä ja jättää rääpäle ja munat oman onnensa nojaan. Vaan Sargein hieroessaan päätään neitiämme vasten, ja tuijottaessa Nynaa niin onnellisen näköisenä, ei neiti voinut jättää sitä tänne. Poikasen silmät karmivat lohikäärmeen selkäpiitä, sillä ne toivat elävästi mieleen toisessa luolassa koetut kauhunhetket (roolaaja *ruoste*) ja Asarin. Ja Asaria Nyna inhosi.*

Sargeinad * Räpyttelee söpösti isoja puppyeyesiään. Päästää oudohkon äänen nokastaan. Tuuppaa äitiään. Tuolla oli NÄÄÄÄÄLLLLKKKKÄÄÄÄ. Se päästi jälleen oudon äänen ja vilkaisi ulos. Otus näki vain taivasta, sinistä taivasta. Tuo lähti innokkaasti kävelemään kohden ulko aukkoa, aukoen innoissaan siipiään. Kirkas katse paloi otuksen silmissä. Tuo pysähtyi aukon luokse, kyttäillen pää kallellaan alas, aukoen yhä siipiään. *

*Nyna kyyläsi Sargeita hieman ahdistuneena ja värähtää tuon tuupatessa. Kuka väittää, että äitinä oleminen on hauskaa? Nyna mietti. Poikasen lähtiessä taapertamaan luolan suulle neiti nousi äkkiä seisomaan ja marssi perään. Hetken Nyna hengitti syvään silmät puoliummessa, kyyristyi, avasi siipensä ja ponnisti taivaalle. Vähän matkan päässä Nyna vilkaisi taakseen Sargein tekemisiä ja suunnisti sitten kohti lähintä lintuparvea aterioidakseen. Jo totutulla tyylillä neitisemme käristi muutamia lintuja sähkönsinisellä liekillä ja napsi ne kaikki ilmasta. Nyt Nyna lähti takaisin päin etsimään poikasta syöden samalla linnut.*

// Nyna - The Itsekäs Äiti //

Sargeinad * Hetken tuo kyttäili vaan luolan suuaukolta, kunnes Nynakin nousi ilmaan. Tuo ponnisti myös, se putosi. Jatkoi putoamistaan. Avuttomasti olento räpiköi siivillään, kunnes sai niiden iskemään tasa tahtia. Hetken tuo räpytteli niitä vinhasti, kunnes saattoi kohota muutamalla rauhallisella iskulla ylöspäin. Se päästi hienon kolmisävyisen vihertävän lieskan ilmaan, katsoen äitiään hymyillen. *

// Ei se ole itsekäs, se vain ei tiedä, kuinka käyttäytyä... //

*Nyna Näki kaukaa Sargein putoamisen, muttei jaksanut kiihdyttää, koska ei ehtisi apuun. Rääpäle pääsikin sinuiksi siipiensä kanssa syöksi jo tulta.* Joo, hienoa hienoa... *Nyna mutisi ja laskeutui takaisin luolaan. Pitihän munia vahtia.*

// lyhyt //

Sargeinad * Naaras-mutaatio lenteli haltioituneena ilmassa. Tuo päästi lisää liekkejä, käristäen parin puun latvat. Tuo lennähti sitten Nynan luokse. *" Ruokaa.. "* Tuo sanoi hennolla äänellä, vilkaisten munia, kääntäen sitten jännien silmiensä katseen Nynaan, odottaen tietenkin jonkinmoista *ruoste* ravintoa. *" On nälkää.. "* Tuo sanoi vielä, räpsyttäen jälleen söpösti isoja puppyeyesiään, painautuen äitiään vasten. *

// Nyna ryhtyy sudeksi ja oksentaa Sargeille ruokaa... >xDD //

*Nyna huokaisi.* No nyt vasta sanot. Mene itse tuonne muutama lintu käristämään. *Neiti sanoi. Sitä ei paljoa houkuttanut pitää poikastaan hengissä.*

// lyhytkoskaenkeksimitään //