1.0! Roolimysta

//Aijaa. *ei ihan tajunnut oikein...* ^^'//

*Nyna oli valmiina kaikessa epäluuloisuudessaan. Kun Afya tuli lähelle, lohikärme sähisi toiselle, ja kun griippi hyökkäsi, neito laskeutui rajusti alemmas ja puolustautui tulella. Jos neiti olisi ollut hevonen, tuo olisi luiminut. Muttah, koska hän ei ole hevonen, vaan lohikäärme tuo mulkoili ja puhalsi savua.*

*Afya katsoi toista kylmästi. 'Haha, mikä typerys. Jäi vapaaehtoisesti alapuolelle...' aarnikotka ajatteli, ja katsoi tulta syöksevää olentoa. Afya virnisti kamalasti, niin ilkeästi. Aarnikotka pudottautui pikkuhiljaa alemmas, koko ajan, laskeutuen uhkaavasti kohti Nynaa. Afyan koko ruumis oli valmiina, tuo oli valmiina syöksyyn, mikäli Nyna tulta puhaltaisi. Afya tarkkaili jälleen Nynaa, laskeutuen alemmas. 'Mikä tuon heikoin kohta on... ' Afya mietiskeli, laskeutuen koko ajan. 'Silmät! Jos sen silmät puhkeavat, se on sokea, ja siksi lähes puollustuskyvytön...' Afya keksi. Jeps, viisaita päähänpistoja silläkin. Afya laskeutui, ja jo Nyna yrittäisi kiertää alakautta ohi, eli väistää sivulle, Afya siirtyisi toisen päälle jälleen. Ja jos taas tuo tulella hyökkäisi, Afya painaisi siipensä kasaan, ja syöksyisi toisen kimppuun kynsillään. *

*Nyna mietti kuumeisesti. Se voisi tapella, ja kuolla tai tappaa. Mutta koska sillä itsellään ei ollut taistelukokemusta, neiti ei halunnut taistella. Hetken mietittyään Nyna paljasti hampaansa, leiskautti vielä valtavan tulenlieskan kohta Afyaa, ja lähti hurjaan syöksyyn. Alas, alas, alas, alas... Kohta maata. Täpärällä oli, ettei lohikäärme törmännyt puihin, mutta neiti pääsi vahingoittumattomana puiden lomaan, puikkelehtien vaarallisen lujaa kohti metsän reunamia. Metsän reunalla Nyna vilkaisi ympärilleen ja lähti kuin raketti yläviistoon, kohti merta, pyörien ja kieppuen. Meren yllä se laskeutui muutaman kymmenen metrin korkeudelle pinnasta, odottamaan, seuraisiko Afya.*

*Afya katsoi, kuinka toinen leiskautti tulta. Ja lähti syöksyyn, vain ja ainoastaan todetakseen, kuinka toinen syöksyi. Niinpä Afya päätti olla ovela. Nopeasti ylöspäin kaartoi neito, ja nousi korkealle, aina vain korkeammalle. Samassa se huomasi mustan lohikäärmeen, joka lensi merelle. Afya kohosi yhä ylemmäs, matalalla olevien pilvien peittoon, ja niiiden päälle. Afya tiesi tarkalleen, missä Nyna oli, mutta oletettavasti Nyna ei tiennyt, missä Afya oli. (>xDD) Afya lähti samassa syöksyyn suoraan kohti Nynaa. Afya korjasi koko ajan syöksyään, joten mikään sivulle liikkuminen ei ainakaan alussa estänyt sitä. Mikäli Nyna ei olisi neitoa huomannut, eikä liikkunut lopussa, Afya pysähtyisi muutaman kymmenen sentin päähän Nynan selästä, kynnet ojossa, valmiina tiputtautumaan alas. Jos tämä olisi onnistunut, Afya nauraisi siinä muutaman kymmenen sentin päässä toisen suomuista, nauraisi pelottavaa, ilkeää nauruaan. Mutta vain, mikäli syöksy olisi onnistunut. *

*Hrmostuneena Nyna vilkuili ympärilleen. Aluksi tuo ei nähnyt ketään, onneksi, mutta pian se näki Afyan, kiitämässä hurjaa vauhtia kohti. Kun griippi oli liekinkantaman päässä Nyna syöksi taas valtavan lieskan kohti toista ja sitten se veti siipensä täysin suppuun ohjaten pyrstöllään putoamistaan. Ja niin Nyna putosi valtavan loiskahduksen kera mereen, toivonsa mukaan turvaan Afyalta. Kauaa se ei voisi sukeltaa, mutta hetken,*

*Afya katsoi toista, joka syöksi tulta, ja sitten suuntasi mereen. Afya hymyili kierosti, ja jäi kymmenen metrin korkeuteen odottamaan. Ikuisesti ei lohikäärme voisi pinnan alla olla, ja kun tuon pää tulisi pintaan, tippuisi Afya vauhdilla alas, yrittäen iskeä kyntensä suoraan toisen silmiin. Kymmenen metriä ei olisi iso matka, Afya tippuisi sen hyvinkin nopeasti toisen kimppuun, muutamassa sekunnissa. Afya oli valmis, nyt se odotti tarkasteli. Jos Nyna nousee pintaan, Afya tiputtautuu jo kuvaillulla tavalla, ja hyökkää kynsillään toisen silmiin, yrittäen puhkaista niitä. *

*Afya katsoi pintaan nousevaa Nynaa. * Ääliö... kuvittelee itsestään jotain... * Neito sitten tuhahti, ja antoi merituulen nostaa itsensä korkealle. Afya tuhahti huonotuulisena, nousten hyvin korkealle meren ylle. Afya näki Nynan, joka haukkasi happea, ja katosi jälleen pinnan alle. Afya lähti lentämään reippaasti metsään. Afya lensi metsän ylitse, suoraan vuorille. Sinne aarnikotka laskeutui kauniisti, täydellisessä tasapainossa. Afya asteli sitten luolaansa. *

En jaksa vastata rooliin. Tajusin jo, että viet Afyan pois. -.-' Eli Nynakin häipyy.